Niin kauas ilmapallot karkaavat

koska laulun sanoissa on niin. Balloons escaping - so far away... Kansalaistori, vappu 2016. Kansalaistori Beltane 2016, 1.5.2016 May Day

ja vappulauluja:

Hänen Ylhäisyytensä Jonas Saari Vampyyrien tanssi kulisseissa

Mutta millaisissa kulisseissa... Mukana myös Roman Polanskin ihanan elokuvan Vampyyrintappajat - anteeksi mutta hampaanne ovat niskassani soudtrack, lumoavaa Komedaa sekä Bonnien Total eclipse of the heart jota on kuullut tänä keväänä monasti suomeksi, huokaus, haikeus.. Vampyyrien tanssi musikaali on vienyt sekä aikaa että rahaa, mutta se on kuin pistäisi rahaa porsaaseen, muistot säilyy, ja tunnelmat jatkuu...
     Artisti viihdyttää yleisöä... Mutta vieläkin pinnalla Raili Leppäkosken kysymys siitä mikä on adult entertainment, kuten 1980-luvulla, yksipuolinen naisen esineellistäminen... Kauhuromanttiseen goottilaiseen kuvastoon kuuluu sankaritar, päähenkiö nainen, joka saa kaiken, sekä pahan hottis miehen ( Kreivi von Vatsalihas, Dracula, Oopperan kummitus ) että kiltin hottis pojan (  Alfred, Jonathan Harker, varakreivi Raoul ). Sookie Stackhouse taas on Tru Blood -sarjassa / kirjassa. sellainen kiltti tyttö ja horo joka kaataa kaikki vampyyrit ja ihmissudetkin. Jokunen muodonmuuttajakin on tämän herttaisen seireenin armoilla... Pussy Power?

      Mikä on tämä eros / thanatos, kuoleman ja eroksen liitto.. True Bloodissa hehkutellaan vampyyrimiehen staminalla - eritoten Eric Northmanin muodossa. True Blood on hieno sarja jossa vampyyrit nousivat ja tulivat arkuistaan, kuten sanotaan, tulla kaapista... Tarina voisi kertoa mistä tahansa vainotusta alakulttuurista ja vähemmistöstä jonka oikeudet penätään - syyttä.

    Lainaan täsä Kurt Vonnegutin määritelmää goottilaisesta tarinasta( Ajanjäristys kirjasta ):

"Nuori nainen menee vanhaan taloon, ja säikähtää niin, että häneltä putoavat pöksyt jalasta."

Tässä mainiosti kootaan yhteen pääpiirteet. Oli se sitten Penny Dreaful tai Northanger Abbey tai , niin tärkeintä on, että tyttö nauttii.... Kuten Vampyyrien tanssi musikaalissa kirkuminen yhdistyy... niin, johonkin hyvin miellyttävää. Ja lopussa kiitos seisoo.. Kirkuminen, fanitus, oli se sitten rockonsertissa, kauhussa tai kauhuromantiikassa on mainio keino ilmaista, että vielä ollaan hengissä.. Ja valmiina. Itsellänikin on Peacock-teatterissa ollut moinen säikähdys hyvin, hyvin, hyvin lähellä...
Monk
      Mutta mitä ihmettä anarkofeministi tekee musikaalissa jossa palvotaan nuorta naista joko lääppien ( piika jolla ei ole mahdollisuuta anarkiaan tai tasa-arvoon ) tai suojellen ( tytärtä, ainoata tytärtä joka on vanhuudenturva). Ja jossa nainen on joko isännän armoilla tai isän valvonnassa. Tai sitten kun karkaa tiukkahousuisen Kreivin luokse, jossa voi saada kaiken, ja myös menettää kaiken. Ja soutaa huopaa ja antaa ymmärtää ihanalle Alfredille, lupauksia tulevasta.
     Mutta tarvitseeko naista pelastaa? Heittäytyisikö sitä itse junanraiteille köytettynä, että joku huikaisevan lahjakas ja viehättävä xx tulisi "pelastamaan"... Nainen nauttii.

Hänen Ylhäisyytensä Jonas Saari Vampyyrien tanssi kulisseissa
  ja tietysti Komedaa: ja tietysti Bonnien alkuperäinen: sekä tietysti: artistin on viihdytettävä yleisöä, monella tasolla. Tässä yksi noste: sekä tietty aavemusa - Phantom of the Paradise, huippu. Ihmettelen, miksei tämä ole kulttielokuva kun joku Room on..

Siis pyöritä, lennätä pellavapäätä

Herbert von Krolock: Tanssi, poika, tanssi. Ja sitten valssataan.. Pyöritä, lennätä, pellavapäätä.. Olen seurannut paljon fandomia, fänarttia, ja eri toten mahdollinen homoseksuaalinen suhde kahden päähenkilön, miehen, välillä, kuten uusi Sherlock & Moriarty, sekä HannibalFannibalia Hannibal & Will Graham. Pahat pojat ja hyvikset, sankarit? Tällainen rakkaus saa aikaan paljon meemejä ja taidetta, ja saa aikaan suvaitsevaisuutta ja silmäkarkkia... Ja paljon iloa.
    Kun pressanlinnassa valssataan vain heteroparein niin on mukavaa nähä kuinka 1800-luvun lopulle sijoittuvassa tarinassa ollaan vapaamielisempiä ja suvaitsevaisia. Nykyajan teatteri on muuttunut, osaksi verkkoa ja some. Se ei ole pelkästään somehoroilua vaan selkeä osa kokonaisprosessia, fanihommia ja informaatiota. Olen selkeästi sitä mieltä, että suomi nousuun teatterilla!

 "Siis pyöritä, lennätä pellavapäätä

Kun silmissä leikkivät säkenet lyö

Niin kaunista muuall' ei löytyä saata"

Flickrissäni:


sarjakuvassa

 
Tanssi poika tanssi tämä yö kanssani Marion: Tanssi poika tanssi Polanskin elokuvan makea kohtaus jossa vettä pumpataan kreivipaidassa joka hädin tuskin peittää..

von Krolockin linna näyttää hymyilevän

vaikka viimeisiä näytöksiä viedään nyyh. Helsingin Kaupunginteatteri & Vampyyrien tanssi on kyllä sellainen hunajapurkki josta haluaa ahmia, loputtomiin... Muttei makiaa mahan täydeltä...
  Sarah & Alfred, silmät sädehtien, kiiltäen koukuttivat  Vampyyrien tanssi musikaalssa.. Ja olen täysin tunteiden vietävissä. Ah. Olen ollut viettämässä synttäreitä vampyyrientanssi'ssa lippu ostettuna jo syksyllä sekä äkkilähtöinä. Ja.... #vampyyrientanssi oli taas kuten se suosikkibiisi jolle laittaa repeat-toiminnon. Tai laittaisi jos voisi. Looppina! Pyöritä lennätä pellavapäätä... Kiitos Samuel Harjanne & Petrus Kähkönen tästä valssista 25.4.16
#SamuelHarjanne & #petrusKähkönen  #hktfi

      von Krolockin linna näyttää hymyilevän

#Sarah & #Alfred, silmät sädehtien, kiiltäen koukuttivat #vampyyrientanssi'ssa.. Ja olen täysin tunteiden vietävissä pic.twitter.com/KTtmLlsKv9

— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 25. huhtikuuta 2016

#Sarah & #Alfred #vampyyrientanssi

Lempparitaiteilijani Theodor Kittelsenin taide elää yhä kaupungilla

Tässä Hakaniemen torilla. Ehkä tämä on Ateneumin tarra.. Yks lempparitaiteilijani Theodor Kittelsenin taide elää yhä kaupungilla, yllättävissä paikoissa.  Kuvattu 12.4.16 menossa katsomaan Vampyyrien musikaalia, siis Vampyyrien tanssia ;) Ja tulin ilman lupaa -seminaarista, tapetilla oli katutaide...
      Kittelsen oli tapetilla Ateneumin näyttelyssä tarujen kansat, ja hänen synkempi taiteensa ja on suosittu tatuointeina ja levyn kansissa.


 Alin Rutto-kuva Ateneumista.

portfoliomultimedeia #TheodorKittelsen @ #Ateneum #Helsinki. #mynewfavo #artist of #North och #Norge. #horror #kauhu #skräck #troll #peikkoja #Rutto #ruttoportailla #svartedauen. #Pesta #gumman

#TheodorKittelsen @ #Ateneum #Helsinki. #mynewfavo #artist of #North och #Norge. #horror #kauhu #skräck #troll #peikkoja

Kuva, jonka Satu Ylävaara (@portfoliomultimedeia) julkaisi 22. 07ta 2015 klo 5.40 PDT

Satu Ylavaara Photography, Satu Ylävaaran valokuvia, valokuvaaja Satu Ylävaara, photographer Satu Ylavaara,

Njet. En humaloi ameriikkaa

ameriikka ei ole vappaa maa. Delete. Destruction. Kukkaan ei kuuntele ennää Appaa. Mutta entä Zappaa? Zappalla oli hienot varastot nauhoja alakerrassa - kuulostaa vähän infernolta.... Kuitenkin amerikkalainen tai kansainvälinen länsimainen alakulttuuri on kasvupohjani. Sieltä löytää aina hengen ja heimolaisia, joskus vain 100 tai 30 vuotta liian myöhään..
Ryöstää työstää kielen. Banaalia. En humaloi ameriikkaa.

 Satu Ylavaara Photography, Satu Ylävaaran valokuvia, valokuvaaja Satu Ylävaara, photographer Satu Ylavaara, Satu Ylavaara Portfolio, Satu Ylävaara työnäytteet

Scaramanga on kaupungissa

He is a lover. he is a fighter. He is here... On aika elokuvien, ikuisten. Olen nähnyt tämän elokuvan ihan elokuvateatterissa, tuntuu, että
ikuisuus sitten. Olen myös tavannut sekä Roger Mooren että Christopher Leen, jonka vuoksi anarkofeministinä ja ristiverisenä kommunistina nöyrryin Bönd-leffaan. Onneksi pari koulutyttö kick some äss tässä filmissä, muuten aika...
#Scaramanga #007jakultainenase nam nähä valkokankaalla tälläkin vuosituhannella @cinemaOrion kiitoksia koko sarjasta

#Scaramanga #007jakultainenase nam nähä valkokankaalla tälläkin vuosituhannella @cinemaOrion kiitoksia koko sarjasta pic.twitter.com/m2fTK7ltoa

— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 9. huhtikuuta 2016